Lupa olla minä -kulttuuri

Mun haavemaailma on lupa olla minä -kulttuuri. Sellainen, jossa jokainen ihminen tietää – ei pelkästään ajattele tai usko, vaan kokee koko olemuksellaan – että hän saa olla aidosti sellainen kuin on.

Kaikki ajatukset, tunteet, uskomukset ovat sallittuja. Jokainen ihminen tuntee olevansa kotonaan omissa nahoissaan, ilman että mitään osaa itsestä täytyy kahlita tai sulkea pois tietoisuudesta. Kipeät asiat saavat olla kipeitä asioita, eikä niitä tarvitse peitellä tai teeskennellä, että ei tunnu missään. Ilot saavat näkyä, ja kenenkään ei tarvitse pelätä että oma ilo on toisilta pois. Omaan sisäiseen maailmaan suhtaudutaan avoimen uteliaasti – ahaa, olipa kiinnostavaa että suutuin tästä asiasta näin paljon, mistäköhän se kertoo? Ja koska kaikelle sisäiselle kokemukselle on lupa, niin niitä omia kokemuksia ei tarvitse myöskään laputtaa tai määritellä hyviin tai pahoihin kokemuksiin; ei tule mieleenkään ajatella, että eihän näin saisi ajatella tai tuntea.

Jokainen saa olla myös ulkoisesti sitä mitä on. Ei tarvitse pohtia, että näytänkö liian siltä tai tuolta, osaanko liikaa tai liian vähän jotain tiettyä asiaa, olenko hyvä tai huono oikeissa tai väärissä asioissa. Uusissa tilanteissa saattaa huomata, että kas, nyt taito ei riitä ja tarvitaan joku muu, tai että pitääpä opetella. Mutta se opettelun tarve tai osaamattomuus ei ole huonouden tai epäonnistumisen merkki – se kertoo siitä, että tilanne kutsuu kasvamaan.

Sen lisäksi että itsellä on lupa olla oma itsensä, myös kaikille muille iästä riippumatta annetaan lupa olla omia itsejään. Kaikessa vuorovaikutuksessa on lähtökohtana ajatus siitä, että tuo toinen ihminen tahtoo hyvää sekä itselleen että minulle. Jos jossain tilanteessa näyttää siltä, että näin ei olekaan, niin asiaan suhtaudutaan yhteisenä väärinkäsityksenä, joka selvitetään. Omat ajatukset, tunteet ja kokemukset kerrotaan rehellisesti ja omasta näkökulmasta – ja samalla muistetaan, että tuolla toisella on ihan yhtä ainutlaatuinen näkökulma, josta asiat voivat näyttää erilaiselta. Toiset ihmiset auttavat minua oppimaan lisää maailmasta kertomalla omasta näkökulmastaan jotain sellaista, mitä minä en olisi voinut tästä omasta näkökulmastani havaita, ymmärtää, tajuta. Jokaisella on kyseenalaistamaton lupa olla oma itsensä, ja jokaisella on tahto antaa omien kykyjensä puitteissa lupa ja tila toisen kokemukselle.

Myös systeemin tasolla jokaisella on lupa olla oma itsensä. Koulussa lapsille opetetaan ensisijaisesti oppimistaitoja, oman kokemuksen reflektointia ja analysointia, kriittistä tiedonhankkimista ja muita elinikäistä oppimista tukevia taitoja. Lisäksi koulutusjärjestelmän keskeinen tavoite on opettaa lapsille konkreettisia välineitä lupa olla minä -kulttuurin ylläpitämiseen – sellaisia kuin Nonviolent Communication, tunteiden tunnistaminen, minäviestit, empaattinen kuunteleminen ja omien sekä toisten rajojen kunnioittaminen. Arviointi on ensisijaisesti keino viestiä opettajan ja oppilaan välillä siitä, miten oppilas on opettajan näkökulmasta edennyt itse asettamiaan tavoitteita kohti.

Uravalintojen puolesta jokaisella on mahdollisuus luoda omannäköisensä ura, tehdä työtä jonka kokee arvokkaaksi ja tärkeäksi ja toteuttaa työssään omia taitojaan. Koska työ on itsessään palkitsevaa, kenenkään ei tarvitse haalia ylenmäärin rahaa tai tavaraa lääkitäkseen turhautumistaan. Motivoituneet ja hyvinvoivat työntekijät ja yrittäjät pyörittävät valtiontaloutta maksamalla kiitollisina veroja kukin kykyjensä mukaan, ikäänkuin vastalahjana siitä kaikesta hyvästä, mitä ovat kasvaessaan yhteiskunnalta jo saaneet. Selkeälinjainen ja yksiselitteinen sosiaaliturva pitää huolen siitä, että kaikilla yhteiskunnan jäsenillä on asunto, ruokaa ja terveydenhuoltopalveluita, vaikka elämäntilanne ei sallisikaan täysipäiväistä työntekoa. Kenenkään arvoa ei tulisi mieleenkään mitata sillä, minkä verran kyseinen ihminen kuluttaa tai tuottaa veroeuroja. Jokaisella on lupa olla oma itsensä yhteiskunnan jäsenenä, ja jokaisella on vastuu ja tahto osallistua yhteiskunnan eteenpäin viemiseen kykyjensä ja tilanteensa mukaan.

Lupa olla minä -kulttuuri vaatii työtä ja vaivannäköä, mutta mä uskon ettei se ole utopiaa. Mä ajattelen, että kaikki nuo neljä näkökulmaa tukevat toistensa toteutumista, niin että kun yksi alue etenee niin muutkin edistyvät siinä samalla. Mitä enemmän ihmiset kotiutuvat oman päänsä ja kehonsa sisälle, sitä enemmän he pystyvät antamaan muillekin luvan samaan. Mitä enemmän ihmiset saavat toisilta ihmisiltä empatiaa, sitä vähemmän heillä on tarve puolustaa säälimättömästi omaa etuaan. Mitä enemmän yhteiskunta tukee kansalaisten kasvua aidosti empaattisiksi ja kypsiksi ihmisiksi, sitä paremmat mahdollisuudet yksilöillä on kehittyä luomaan ja ylläpitämään lupa olla minä -kulttuuria.

Toki se vaatii sitä, että joku aloittaa. Että joku tietoisesti tekee jotain toisin, opettelee uuden tavan kohdata itsensä ja toiset ihmiset. Opettelee huomaamaan ne kohdat, joissa toimii täsmälleen niinkuin ei haluaisi, ja tietoisesti pyrkii muuttamaan toimintaansa. Opettelee huomaamaan omat myrkylliset tai tarpeettomat ajatusmallinsa ja tietoisesti, kerta toisensa jälkeen, kyseenalaistaa ne. Pitää omat rajansa ja vaatii kunnioitusta niille, jotka eivät pysty omia rajojaan pitämään. Kunnioittaa samalla niitäkin ihmisiä, jotka käytöksellään ja ajatuksillaan lähinnä sabotoivat minkäänlaista lupa olla minä -kulttuuria.

Se vaatii pokkaa ja visiota. Se vaatii sitä, että jotakuta ylipäänsä kiinnostaa. Että tarpeeksi montaa ihmistä kiinnostaa tarpeeksi paljon, niin että se kiinnostus ei jää pelkästään keskustelun ja ajatuksen tasolle, vaan muuttuu myös teoiksi.

Keinoja on kyllä. Tekniikoita on, sekä oman sisäisen maailman käsittelyyn että uusien taitojen opetteluun, toisten ihmisten kohteluun ja systeemin tasolla vaikuttamiseen. Mun yksi keino on se, että mä kirjoitan tätä blogia ja yritän herätellä teitä miettimään asioita tästä näkökulmasta. Toinen keino on se, että mä yritän kasvattaa omia lapsiani tähän kulttuuriin, niin että se olisi heidän ensisijainen maailmankuvansa. Mä myös mielelläni autan ihmisiä, yksilöitä tai ryhmiä, jotka haluaa tutkia lupa olla minä -kulttuurin mahdollisuuksia omassa tilanteessaan.

Mitä keinoja sulla on?