Pysähtyminen 93: Vahvaa tsemppiä ja hyväksyntää

Tämän viikon pysähtyminen alkaa metrosta.

Mistä tulen?

Viime viikko oli edelliseen nähden vahvaa tsemppiä, koska migreenien määrä oli nolla. Tapasin kavereita ja ystäviä yllättävän paljon, sain kotipäivinä hommia tehtyä, Kärsivällisyyttä kolmevuotiaan kanssa -illat Ipanaisella täyttyivät vauhdilla, ja viikonloppuun tuli tunti ylimääräistä kellojen siirtämisen myötä. (Toki lapset heräsivät sitten tavallaan tuntia tavallista aiemmin, mutta se tunti tuli sitten hyödynnettyä rauhalliseen aamukahviin, ja vielä oli aikaa leikkiä muksujen kanssa ja laittaa pyykkejä.)

Eli oikeastaan kiva viikko. En tiedä, että teinkö mitään tietoisen erityistä sen saavuttamiseksi. No ainakin menin suht ajoissa nukkumaan, päästelin tietoisesti irti stressistä ja välillä jumppailin. Myös olosuhteet alkaa keventyä.

Missä olen?

Keho: Hartiat ihan jäkissä, vaikka olin juuri laulamassa ja siellä verryteltiin. Eilenkin verryttelin. Suunta on oikea, tahti vähän vielä riittämätön. Unitasot ihan hyvissä kantimissa, sokerinkulutus taas palaamassa fiksumpiin uomiin.

Tunteet. Kiitollisuutta tuoreesta lauluproggiksesta – luovuuden tarve täyttyy. Ai niin, soittelin viikonloppuna kitaraa, ja olin unohtanut millaiset tunnereaktiot kitarakopan resonanssi laittaa liikkeelle. Ei tarvinnut edes laulaa kun tutut sointukulut pistivät itkettämään. Jännitystä, koska pystyvyyden tarve on vähän siinä ja siinä (tosin laulutreenit vähän täyttivät sitäkin). Iloa, kun viime viikolla oli niin hyvä olla – vakauden ja fyysisen hyvinvoinnin tarve oli taas hyvissä kantimissa.

Ajatukset. Töitä, politiikkaa, laulustemmoja, aikatauluja, kesken olevaa kirjaa. Raha-asioita, lasten kanssa hupsutteluja, podcastia, kodin ääniä ja hurinoita. Omaa jaksamista, blogiteksti-ideoita, neuletöiden suunnittelua. Voisi keittää teetä.

Mitä kohti?

Ensi viikkoa varten… Tai siis tätä alkavaa viikkoa varten. Mitä tarvitsen? No niin no. Alkuviikko on aika täynnä aamusta iltaan, sitten on pari päivää tyhjää kalenterissa (tai siis ”tyhjää” eli etätöitä ja suunnitteluja) ja viikonloppuna koulutusta. Jaiks, ehkä siinä tyhjässä kalenterin kohdassa sittenkin on hyvä raivata sitä tyhjääkin.

Tämän vuoden Core Desired Feelings, tavoitteena olevat ydintunteet, on mulle mukavuus, inspiraatio, rohkeus ja hyväksyntä.

Ehkä niistä tälle viikolle mä toivon hyväksyntää.

Sitä, että hyväksyisi omat tarpeensa ja omat rajansa. Että hyväksyisi myös sen, että nyt on tällaiset hommat edessä, sekä sen, että mitä mä oikeastaan tarvitsen jotta pystyn tekemään ne asiat. (Ks. kohta: jos viikonloppu on ihan täynnä, niin jossain muualla pitää voida levätä.) Hyväksyisi sen, että joka viikko ei pysty tekemään kaikkea ihanaa, mutta että pienissä palasissa voi saada aikaan yllättävän paljon.

Niinkuin vaikka viime viikonloppuna se, että soitin kitaraa ja lähdin lasten kanssa pihalle, vaikka alunperin suunnittelin ihan muuta. Ja voi että, miten se tekikin hyvää. Että hyväksyisi sellaiset impulssit ja vaikka vähäksi aikaa menisi niiden mukaan – vartti kitaransoittoa tekee jo tosi hyvää, tai kymmenen minuuttia venyttelyä ja hartioiden lämmittelyä, ja niin edespäin.

Mä haluaisin osata hyväksyä sen, että mun keho ja mieli oikeastaan kyllä tietää, mitä ne tarvitsee. Kun mä vaan osaan kuunnella, niin mä pysyn aika hyvin kiinni siinä intuitiossa ja flow’ssa, ja sitten ne vaadittavat hommatkin on helpompi tehdä. Kun taas jos mä pakottaisin ensin itseni vääntämään ne hommat ja sitten palkitsisin itseni kivoilla jutuilla, niin ei mulla olisi mistä ammentaa.

Tällä tulevaan viikkoon. Loppuun sentään kirjoitin kotona. Mitä sun pysähtymiseen kuuluisi?

Haluaisitko enemmän kärsivällisyyttä aamuihisi?
Ilmaiseen Kärsivällisempi aamu -minikurssiin kuuluu 18-sivuinen työkirja ja viikon verran sähköposteja, joiden myötä harjoittelet tekemään aamuistasi lempeämpiä, kärsivällisempiä ja mukavampia. Samalla liityt yli tuhannen vanhemmuuden supersankarin seuraan Lupa olla minä -kirjeen tilaajaksi ja saat viikoittain sähköpostiisi inspiraatiota ja vinkkejä itsestä huolehtimiseen, kärsivällisyyteen ja riittävän hyvään vanhemmuuteen. Tervetuloa mukaan. <3