Pysähtyminen 134: Viisi asiaa

Tänään kokeilen ”viisi asiaa” -lähestymistapaa pysähtymiseen. Aina ei voi tai tarvitse syventyä, ja silti voi pysähtyä. 

Mistä tulen?

  1. Iso viikko, isoa prosessia. 
  2. Prosessi väsyttää. 
  3. Kun nukkuu tarpeeksi, niin ajatukset pysyvät kirkkaampina. 
  4. Mun prosessi saa olla (mun hularenkaassa) sen kokoinen kuin on, vaikka toisilla olisi eri kokoisia juttuja niiden hularenkaissa. 
  5. It takes as long as it takes. 

Missä olen?

  1. Keho tykkää nukkumisesta ja meditaatiosta ja liikkeestä. 
  2. Selkärangasta napsuu syviä kerroksia auki kun hengittää. 
  3. Tunteita on sekä omaan prosessiin että läheisten prosesseihin liittyen. 
  4. Kun alkaa ahdistaa, niin omaan hulavanteeseen palaaminen auttaa. 
  5. Toistuvien ajatusten empaattinen kuunteleminen auttaa sisäisesti samalla tavalla kuin toisen empaattinen kuunteleminen vuorovaikutuksessa. 

Mitä kohti?

Tälle viikolle kaipaan

  1. luottamusta siihen, että asiat etenevät kun niille antaa tilaa ja kuuntelee omia tarpeita 
  2. armoa ja onnellisia käänteitä
  3. läsnäoloa ja rauhaa
  4. lempeää etenemistä: mitä tahansa pystyy tekemään kunhan tekee hitaasti
  5. helppouden ja kunnioituksen hybridiä: helppoja tapoja kunnioittaa itseä ja toisia, kunnioittavia tapoja tehdä asioita helposti, kunnioitusta helppouden tarvetta kohtaan. 

Miltä sun pysähtyminen näyttäisi?