Pysähtyminen 101: Kynä ja paperi

Tämän viikonvaihteen pysähtymiseen tarvittiin kynä ja muistikirja. 

  
Mitä huomaan itsestäni:

  • Ajatus: ”pitäisi” raportoida ja kirjoittaa tarkemmin, selkeämmin, analyyttisemmin. 
  • Ajatus: On tietty oikea tapa, jolla mun ”pitäisi” tehdä pysähtyminen, vaikka samalla ajattelen, että muoto ei ole keskeistä vaan pysähtymisen prosessi. 
  • Ajatus: niin paljon kirjoitettavaa, niin vähän kirjoittamishetkiä. 
  • Ajatus: Höpö höpö kunhan vaan priorisoisit. 
  • Tunne: haikeus, pettymys itseen, pelko
  • Tarve: yhteys, jakaminen, toisten hyvinvoinnin edistäminen, oma henkinen ja fyysinen hyvinvointi
  • Pyyntö itselle: voisinko hyväksyä, että nyt on näin, ja kirjoitan enemmän sitten kun on sille sopiva hetki?

Miltä sinun pysähtymisesi näyttäisi? Tai millaisia ajatuksia, tunteita ja tarpeita pysähtyminen herättää? Saa jakaa kommenteissa! 🙂

Haluaisitko enemmän kärsivällisyyttä aamuihisi?
Ilmaiseen Kärsivällisempi aamu -minikurssiin kuuluu 18-sivuinen työkirja ja viikon verran sähköposteja, joiden myötä harjoittelet tekemään aamuistasi lempeämpiä, kärsivällisempiä ja mukavampia. Samalla liityt yli tuhannen vanhemmuuden supersankarin seuraan Lupa olla minä -kirjeen tilaajaksi ja saat viikoittain sähköpostiisi inspiraatiota ja vinkkejä itsestä huolehtimiseen, kärsivällisyyteen ja riittävän hyvään vanhemmuuteen. Tervetuloa mukaan. <3