Perjantain pysähtyminen 76: Tavallaan lompsis

Tällä kertaa kokeillaanpas vähän eri kysymyksillä.

Ensin reflektion hengessä: Mikä toimi, ja mitä voisi kokeilla ensi kerralla?

Mikä toimi:

Itseni kuuntelu. Lepääminen heti, kun on levon tarve. Armollisuus itselle. Ystävien kanssa keskustelu. Odotusten uudelleen kalibroiminen vastaamaan sitä, mihin pystyn. Sherlock Holmes -leffojen katsominen. (Nimenomaan siis RDJ-versioiden, BC-Sherlockiin en ota kantaa.) Veden juominen. Asioiden avaaminen muistikirjaan. Releasing.

Mitä voisi kokeilla ensi viikolla?

Lisää veden juomista. (Vesipullo koko ajan hollilla.) Kahvin sijaan jotain muuta. Tai kofeiinitonta kahvia?

Joogailua. Tällä viikolla tuntui siltä, että jos ryhdyn joogaamaan niin hajoan toimintakyvyttömäksi mössöksi, ja todennäköisesti ihan niin ei olisi kuitenkaan tapahtunut.

Pyykkien viikkausta ja muuta kotihommaan ikäänkuin meditaationa. Yllättävän nopeasti viikkautui yksi IKEA-kassillinen pyykkiä, kun jokaiselle vaatteelle sanoi viikatessa pienen kiitoksen.

Nukkumaan menemistä ajoissa. Ehkä jos aloittaisi iltarutiinin siinä kohtaa kun tulee puhelimesta muutenkin muistutus?

Mitä haluan muistaa tältä viikolta?

Lapsilla alkoi loma. Ja kyllä, taidamme olla kaikki loman tarpeessa. (Mitä ikinä yrittäjän loma sitten tarkoittaakaan.) Kaksi päivää ollaan löllöilty kotona pyjamat päällä, muksut on rakentaneet legoilla ja katsoneet telkkaria ja ollaan otettu ihan puhtaasti ei-kiirettä-mihinkään -meiningillä. Lomalla ehtii tehdäkin juttuja, nyt alkuun vaan ollaan eikä yritetäkään ehtiä. Samalla saa itse otettua rauhallisemmin.

Oman jaksamisen osalta oli sellainen kapea-silta-ison-rotkon-yli -meininki: kun menee hitaasti ja huolellisesti, niin pääsee kyllä tavoitteeseen, mutta kiireellä ja mesoamisella tulee vain enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

Asioiden näkeminen ja hyväksyminen on paljon helpompaa silloin kun tilanne ei ole päällä. Ennen juhannusta selvisi syksylle yksi työkuvio, ja sen tuoman ilon ja helpotuksen myötä on tullut punnittua myös tätä kulunutta vuotta ja oman yrityksen ensimmäistä pätkää. Ja vasta nyt näkee ja huomaa, että eri tavallahan se on mennyt kuin mitä ajatteli. Ei ihme, että juhannuksen jälkeen tarvitsi lepoa, kun käytännössä koko alkuvuoden stressi alkoi purkautua.

Ja samaan aikaan kiitollisuus siitä, että on saanut tämän ekan vuoden (tai no, kolme kvartaalia) tehdä näitä juttuja just näin. Vaikka menikin eri tavalla kuin ajattelin. Jos kevät olisi ollut erilainen, niin syksynkin kuviot olisivat ehkä näyttäneet toiselta. Eli toisaalta asiat menevät niinkuin ne menevät, ja hyvä niin.

Ja Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden määräys tasa-arvoisen avioliiton ulottamisesta kaikkiin osavaltioihin oli hieno juttu. Palanen kerrallaan tämä maailma rakentuu kohti sellaista aikaa, jolloin kaikkia ihmisiä kunnioitetaan tasavertaisesti. Hyvä niin.

Mitä ominaisuuksia haluan ensi viikolle:

Lempeyttä
Lepoa
Irti päästämistä
Tekemisen meininkiä
Perspektiiviä
Läsnäoloa
Kiitollisuutta
Pysähtymistä
Iloisia yllätyksiä
Selkeyttä
Helppoutta

Tällä viikolla nämä kaikki voisivat löytyä sen irti päästämisen kautta. Se toimi viime viikolla valtavan hyvin, joten sitä lisää tälle viikolle. Voinko vain antaa tämän olla näin? Voinko antaa sen olla samaan aikaan sekä että? Ja niin edespäin.

Miten sinä pysähtyisit?

Haluaisitko enemmän kärsivällisyyttä aamuihisi?
Ilmaiseen Kärsivällisempi aamu -minikurssiin kuuluu 18-sivuinen työkirja ja viikon verran sähköposteja, joiden myötä harjoittelet tekemään aamuistasi lempeämpiä, kärsivällisempiä ja mukavampia. Samalla liityt yli tuhannen vanhemmuuden supersankarin seuraan Lupa olla minä -kirjeen tilaajaksi ja saat viikoittain sähköpostiisi inspiraatiota ja vinkkejä itsestä huolehtimiseen, kärsivällisyyteen ja riittävän hyvään vanhemmuuteen. Tervetuloa mukaan. <3