Perjantain pysähtyminen 31: [iso asia]

Elokuun perjantai. Lämmin, vielä valoisa, silti selkeästi erilainen kuin vaikkapa kesäkuiset illat. Jännä. Hyvin jännä.

Mistä tulen?

Tämän viikon teemoja olivat PMS ja hyvin tietoinen välttely. Mä toisaalta toivoin tälle viikolle intentionaalisuutta, joten sitä sitten oli – tosin vähän eri tavalla kuin mitä mä arvelin. Ja toisaalta, niinhän siinä aina käy. Se mun toivoma ominaisuus kyllä näyttäytyy, mutta ihan eri pukineissa kuin mitä mä olisin halunnut.

Mulla oli siis työn alla [iso asia], jonka aloittaminen tuntui lähestulkoon mahdottomalta. Sain alkuviikosta yhtenä päivänä avattua yhden tekstidokumentin ja kirjoitettua siihen viisi lausetta, ja siinä se.

Se mun toivoma ominaisuus kyllä näyttäytyy, mutta ihan eri pukineissa kuin mitä mä olisin halunnut.

 

Kiertokalenterista huomasin, että nyt on PMS:n takia joka tapauksessa tahdonvoima ihan nollissa, joten päätin suoraan, että en yritä puskea [isoa asiaa] yhtään eteenpäin ennenkuin pahin hormonimyrsky hellittää. Lauantai meni migreenistä kärsiessä, ja maanantaina kävin osteopaatilla, joka sai muun muassa sen migreenijumin purettua.

Tiistaina sain e-kirjastosta lainaan pitkään odottamani Radical Acceptance -kirjan, ja sen lukeminen pisti selvästi jotain liikkeelle, koska torstai oli aivan järkyttävä itkupäivä. Tänään sitten pääsin muutamaksi tunniksi rauhassa toimistolle, ja kuinka ollakaan, sain [isoa asiaa] eteenpäin ihan todella hyvällä meiningillä. Ilman mitään angsteja. Lisäksi joogasin torstaina ja perjantaina aamulla. Ilman mitään sen suurempia päättämisiä tai tsemppaamisia tai sen pohtimista, olenko mä nyt tarpeeksi hyvä tässä vai en.

Että jotain tässä viikon aikana tapahtui keho-mieli-akselilla, selvästikin.

Missä olen?

Keho tuntuu… hmm. Aavistuksen jäntevämmältä kuin vähään aikaan, kiitos aamujoogan. Vaikka tein vain muutaman aurinkotervehdyksen, niin jollain lailla sekin tuo päivään vähän enemmän kehotietoisuutta. Sokerilakko on tässä helteiden kantimissa lipsunut, ja huomaan, että tosi sokeristen juttujen syömisestä tulee heti päänsärky.

Tunteet ovat juuri nyt tällä hetkellä melko tyynet. Mä olen ihan todella innoissani siitä Radical Acceptance -kirjasta, koska siinä on tosi paljon sellaista, mikä mua juuri nyt puhuttelee. Paljon tuttua, juurikin tunteiden nimeämisestä ja asioiden huomaamisesta ja lempeästä hyväksymisestä ja kehotietoisuudesta ja läsnäolosta ja sellaisesta. Ja vaikka se on tuttua, niin se on puettu juuri sopivaan muotoon mulle tähän hetkeen. Lisäksi mä olen edelleen ihan valtavan kiitollinen openlibrary.org-palvelusta, jonka kautta mä olen saanut niin paljon luettavaa tosi kätevästi. Ja toki mä olen myös iloinen siitä, että mä sain viimein sitä [isoa asiaa] edistymään.

”Jos [iso asia] olisi mun vaatekaappi, niin mitä tämän blogin lukeminen siihen prosessiin antaisi?”

Ajatukset… mä yritän pukea sanoiksi tätä tämänhetkistä kokemusta. Mä huomaan, että ajatuksista kiinni saaminen on melkoisen hankalaa, koska ne ajatukset livahtavat karkuun kun niitä yrittää huomioida. Mulla pyörii mielessä myös löytämäni tyyliblogi The Vivienne Files: olen lukenut sitä tässä tietoisen välttelyn prosessissani aika paljon, ja tykkään blogin lähestymistavasta kovasti.

Tietoisen välttelyn tekniikkana käytin siis sitä, että annoin itselleni luvan uppoutua blogin arkistoihin ja tutkia, mihin kiinnostaviin suuntiin arkistojen lukeminen minut vei. Sen lisäksi kirjoitin puolessavälissä viikkoa ajatuksenvirtaa muun muassa aiheesta ”jos [iso asia] olisi mun vaatekaappi, niin mitä tämän blogin lukeminen siihen prosessiin antaisi?” Mä päätän uskoa, että se oli yksi osa siinä prosessissa, joka edesauttoi sitä, että mä tänään sain [isoa asiaa] oikeasti eteenpäin.

Mitä kohti?

Ominaisuuksia, joita haluan ensi viikolle:

LOISTAVAA, JUST NÄIN!

rauha
ilo
oivallus
eteneminen
hyväksyminen

Tämän viikon ominaisuus on vaikea kuvata yhdellä sanalla, mutta sen tunnesisältö on tuo ”loistavaa, just näin!”. Että mun olosuhteet ja suhtautuminen kohtaisivat sillä tavalla, että mä mahdollisimman usein ilahdun ja yllätyn siitä, miten hyvin jokin asia loksahtaakaan kohdalleen.

Tältä viikolta esimerkkiä: tänään piti olla yksi tapaaminen. Se siirtyi ensi torstaille, jolloin mä olen vielä kaupungissa (ennen Luovuuden meditaatio -retriittiin lähtemistä, vink vink) mutta mun maanantaista keskiviikkoon sovittu tapaamishaitari ei mene sen kanssa päällekkäin. Ja tänään sen tapaamisen sijaan, kun olin jo muutenkin sopinut lastenhoitokuviot, mä pääsin sinne toimistolle tekemään [isoa asiaa] eteenpäin. Loistavaa, just näin!

Että vaikka asiat menisivät vastoin mun odotuksia, niin ne voi silti vastata juuri siihen, mitä mä tarvitsen sillä hetkellä.

Olosuhteiden muutos, jota mä en odottanut, mutta joka oli lopulta juuri sitä, mitä mä tarvitsinkin. Sitä mä haluan ensi viikolle. Että vaikka asiat menisivät vastoin mun odotuksia, niin ne voi silti vastata juuri siihen, mitä mä tarvitsen sillä hetkellä. Ja tästä ominaisuudesta vain osa on olosuhteiden muuttumista ja loput sitä, miten mä asennoidun ja havainnoin omia tarpeitani.

Tämä ei ole myöskään sitä, että ”no ei mun tarpeilla ole niin väliä, tehdään vaan ihan miten teille käy, kyllä mä saan tämän jotenkin toimimaan” -tyyppistä pakkopositiivisuutta. Päinvastoin. Mä toivon ja odotan ensi viikolle sitä, että mä voin aidosti ilahtua siitä, miten hyvin joku juttu voikaan mennä, vaikka mä en olisi itse sitä suunnitellut yhtään noin. Tai sitten se menee just niinkuin mä olin suunnitellut, mutta mun ei tarvitse vääntämällä vääntää sitä oikeaan muotoon. Että kävi miten kävi, mä näen helposti siinä sen ”Loistavaa, just noin!” -näkökulman.

Jos haluat jakaa oman pysähtymisesi tai muita ajatuksia kommenteissa, niin olet lämpimästi tervetullut!

Haluaisitko enemmän kärsivällisyyttä aamuihisi?
Ilmaiseen Kärsivällisempi aamu -minikurssiin kuuluu 18-sivuinen työkirja ja parin viikon verran sähköposteja, joiden myötä harjoittelet tekemään aamuistasi lempeämpiä, kärsivällisempiä ja mukavampia. Samalla liityt yli tuhannen vanhemmuuden supersankarin seuraan Lupa olla minä -kirjeen tilaajaksi ja saat viikoittain sähköpostiisi inspiraatiota ja vinkkejä itsestä huolehtimiseen, kärsivällisyyteen ja riittävän hyvään vanhemmuuteen. Tervetuloa mukaan. <3