Perjantain pysähtyminen 17: Eteenpäinkin on menty

Perjantai pääsi yllättämään nurkan takaa, kun vappu tuntui viikonlopulta ja sitten tulikin salavihkaa vielä yksi arkipäivä. Lapsiperhe-elämässä on kuitenkin se hyvä puoli, että jos vaikka kuinka sekaisin olisi viikonpäivistä, niin Pikku Kakkosesta viimeistään selviää, mitä päivää vietetään. 😉

Mistä tulen?

Tämä viikko oli kaiken kaikkiaan melkoisen väsynyt viikko. Olin viikonloppuna reissussa, johon liittyi tavallista enemmän valvomista, joten koko viikko meni univelasta toipuessa. Se tarkoitti myös sitä, että väsytti ja kiukutti ja ärsytti. Toisaalta oli paljon inspiroivaa ohjelmaa ja mukavia juttuja, jotka tasapainottivat viikkoa mukavasti.

Tälle viikolle toivoin iloa, yhteyttä, inspiraatiota, etenemistä ja flow’ta. Ajoittain löytyi kaikkia noita kyllä, vaikka kuinka oli väsynyttä meininkiä.

Oivalsin ja hyväksyin muun muassa sen, että meidän kuopus nyt vaan yksinkertaisesti herää kuudelta, ja että mun täytyy sen seurauksena nyt vaan yksinkertaisesti mennä aikaisemmin nukkumaan ellen halua olla jatkuvasti kiukkumörkö.

Sanoinko, että hyväksyin? Tarkoitin, että hyväksyn sen, että asia on niin ja että mua vähän vielä turhauttaa ja ärsyttää, että niin on. Sekin on etenemistä verrattuna siihen ”jos mä kovasti toivon niin ehkä se huomenna nukkuu yli kahdeksaan?” -meininkiin.

Etenemistä tapahtui muun muassa siinä suhteessa, että Lupa olla minä -kurssikalenteriin putkahti Luovuudesta oivalluksiin -kesäkurssi. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille, jotka haluavat kesällä käyttää aikaansa ja energiaansa jonkin teeman pohtimiseen esimerkiksi väriliitujen, satujen kertomisen tai askartelun kautta. 😉

Missä olen?

Noin fyysisesti ollaan anoppilassa vappuviikonloppua viettämässä. Keho on ihan hyvässä vireessä, erityisesti nyt kun on saanut nukuttua niitä viime viikon univelkoja. Tunnepuolella on ollut melkoista myllerrystä – selvästikin kun väsymys helpottaa niin sieltä takaa pääsee työn alle seuraava kerros irti päästettävää. 🙂 Erityisesti oma kehonkuva myllää nyt tunteita toden teolla.

Ajatukset, hmm. Toisaalta ajatuksissa pyörivät kuluneen viikon kivat jutut , ja toisaalta tulevien viikkojen tapahtumat.

Muutaman viikon päästä on edessä maisteripromootio, ja se vaatii sekä fyysisiä valmisteluja (vaatteet, kengät, maisterisormus, puolison frakkikuviot jne.) että henkistä virittäytymistä (aikataulut, tuhottoman pitkä promootiopäivä, mitenköhän lapset jaksavat mummilassa monta yötä). Siihen on vielä muutama viikko, mutta kun sitä on tässä koko kevään pohjustanut, niin nyt viime metreillä iskee hätä ja huoli, ellei pidä varaansa.

Mitä kohti?

Ominaisuuksia, joita haluan ensi viikolle

FLOW
energia
ilo
eteneminen
rauha
yhteys

Kokeilen jotain uutta. Teen tällä kertaa niin, että valitsen yhden ominaisuuden, ja luotan siihen, että siihen keskittymällä löydän kaikki muutkin. Tämän viikon teemaominaisuudeksi valitsen flow’n, ihan vain siksi että kun flow löytyy, niin mä saan asioita aikaan hyvällä fiiliksellä. Kuluneella viikolla flow oli aika satunnaista, joten tällä viikolla voisin hakea sitä ihan tietoisesti.

Flow’ta voisin yrittää löytää bänditreeneistä, promootion tanssitreeneistä, Shiva Natasta… jos vaikka yrittäisin tehdä niin, että teen joka aamu hetken Shiva Nataa ja meditoin, ja annan sen jälkeen kaiken muun loksahtaa kohdalleen. 🙂

Miltä sun viikko näytti? Mitä toivot ensi viikolle? Kerro kommenteissa!

Haluaisitko enemmän kärsivällisyyttä aamuihisi?
Ilmaiseen Kärsivällisempi aamu -minikurssiin kuuluu 18-sivuinen työkirja ja parin viikon verran sähköposteja, joiden myötä harjoittelet tekemään aamuistasi lempeämpiä, kärsivällisempiä ja mukavampia. Samalla liityt yli tuhannen vanhemmuuden supersankarin seuraan Lupa olla minä -kirjeen tilaajaksi ja saat viikoittain sähköpostiisi inspiraatiota ja vinkkejä itsestä huolehtimiseen, kärsivällisyyteen ja riittävän hyvään vanhemmuuteen. Tervetuloa mukaan. <3