Joulukalenteri 14.12.: Jouluruokia

Joulun odotus saattaa tuoda mukanaan paitsi lasten riemua ja kulkusten helkkäämistä, myös kaikenlaisia ristiriitaisia tunteita, stessiä ja kaaosta. Lupa olla minä -joulukalenterin tarkoitus on auttaa sinua löytämään omannäköinen joulu, yksi kysymys kerrallaan. Joulukalenterin muut osat löydät blogista tai Facebookista. Tervetuloa mukaan. ❤️

Tämän päivän joulukalenterista löytyy seuraava kysymys:

Mitkä ovat niitä ruokia, joita ilman joulu ei tule?

Lahjojen ja kuusen lisäksi jouluruoat ovat aika lailla keskeinen joulun tekijä monessa kodissa. Monella meistä on se yksi jouluruoka tai makuyhdistelmä, joka tuo joulun vaikka kesän keskelle. Joulutortut, porkkanalaatikko, luumurahka, glögi? Erilaisia jouluherkkuja riittää, sekä perinteisiä että uusia innovaatioita. 

Kun ensimmäisiä kertoja aloimme puolison kanssa viettää joulua omassa kodissa lapsuudenkotien sijaan, oli edessä melkoinen päätöksentekoprosessi: mitä kaikkea sitä sitten tarjotaan? Molemmilla oli tietysti omat perinteiset herkut, joulunviettoon tulevilla sukulaisilla oli omat toiveensa, ja sitten piti vielä huomioida (silloin vähän vaille yksivuotiaan) esikoisen ruokailut myös. 

Aika pian tulimme siihen tulokseen, että kaikkia ”tätä olisi varmaan kiva olla” -ruokia ei voida pöytään kattaa, koska silloin loppuisi pöytätila kesken. Puhumattakaan jääkaappitilasta. Semminkin kun molemmilla oli myös haave, että ehkä jouluruokien tähteitä ei tarvitsisi enää loppiaisena syödä (eikä varsinkaan heittää bioroskikseen). 

Joten viimeisimmät puolen tusinaa joulua on juhlistettu ruokalistalla, joka koostuu ainoastaan ”näitä ilman joulu ei tule” -ruoista. Laatikoita olen tehnyt itse (ja reseptin vieressä lukee käsin kirjoitettuna: ”2011 – tee puolikas resepti” ja”2014 – tee neljäsosaresepti”, koska sitten kuitenkin sitä ruokaa on enemmän kuin joulunpyhinä kuluu), sukulaiset ovat tuoneet joitain ruokia, puoliso on hoitanut liharuoat ja itse olen testaillut erilaisia lihattomia reseptejä. Joka joulu päätetään, että tänä vuonna tehdään ruokia ”sillai tosi maltillisesti” ja joka joulu sitä ruokaa kuitenkin riittää pitkälle tapaninpäivään.

Niin joulurauhan ja ekologisuuden kannalta on ihan hyödyllistä miettiä, että mitkä ovat ihan oikeasti ne ruoat, joita voisin syödä koko joulun kyllästymättä. (Itselläni ne ovat sienisalaatti ja CaviArt joululimpun päällä sekä porkkanalaatikko.) Muilla perheenjäsenillä ja joulunviettoon tulevilla on muita lempiruokia, ja niistä kun tehdään yhteisesti sopivat versiot (esim vegaaniset ja allergiaystävälliset silloin kun tarvis on) niin niistä saa jo mukavasti koostettua joulupöydän.

Ja jos sattuu käymään niin, että kaikki joulunviettoon tulevat haluavat syödä pelkästään kaupan perunalaatikkoa ja herneitä, niin mikään ei pakota hankkimaan seitsemää sorttia pöytään. (Tämä lähestymistapa on säästänyt myös lasten ruokailun tuomalta stressiltä – lapset syövät kuitenkin todennäköisesti samoja juttuja kuin aina, joten on ihan turha yrittää tehdä mitään kulinaarisia käännytyksiä vain siksi, että on joulu ja jouluruoat. Sienisalaattia voi opetella syömään joku toinen kerta, jouluna on muutakin ennakoimatonta.)

Mutta entäs jos tulee kesken joulunvieton sellainen olo, että ou nou, nyt meillä ei ole just sitä luumurahkaa tai niitä konvehteja, joita mä aiiina haluaisin syödä samalla kun luen pyjama päällä joululahjakirjaa?!?!? Onko joulu pilalla jos joku ruoka jääkin nyt sitten hankkimatta ja sitten just olisi halunnut sitä?

Näin todennäköisesti tapahtuu. Sen ennakointi, että mikä mieliteko iskee viiden päivän tai viikon tai kahden päästä, on lähes mahdotonta. Ja jos se mieliteko on niin voimakas että itkettää, niin se kannattaa kirjoittaa muistiin vaikka kalenteriin seuraavaa joulua varten. ”Olisin halunnut syödä Vihreitä kuulia ja lukea kirjaa, en voinut, harmitti niin paljon että itketti. Ensi vuonna ostetaan Vihreitä kuulia.” Ja koska kaupat kuitenkin aukeavat sitten joulun jälkeen (elleivät ole auki joulun aikanakin), niin ehkä sen kuulat-ja-kirja -hetken voisi toteuttaa joulun jälkeen?

Ja siksi näitä onkin hyvä miettiä etukäteen.

Kun käy vaikka aattoaamusta tapaninpäivään joulun suunnitelmat porukalla läpi, ja kirjoittaa siinä samalla paperille kaikki ruoka-ajat ja herkkuhetket jotka tulevat mieleen, niin niistä saa jo hyvän rungon sen miettimiselle, että mitkä ruoat oikeasti tekevät joulun. Listaan voi laittaa vaikka huutomerkeillä tai etunimen alkukirjaimilla, kenelle mitkäkin ruoat ovat niitä joulu-ei-tule-ilman -tyyppisiä, jotta sitten ei vahingossa käy niin, että jonkun herkkuruoat jäävät huomioimatta.

Samalla saattaa tulla mieleen jotain muita jouluperinteitä, joita haluaisi perheen kanssa keskustella ja toteuttaa. Niistä puhutaan huomenna. Ihanaa joulun odotusta, palataan! <3

Haluaisitko enemmän kärsivällisyyttä aamuihisi?
Ilmaiseen Kärsivällisempi aamu -minikurssiin kuuluu 18-sivuinen työkirja ja parin viikon verran sähköposteja, joiden myötä harjoittelet tekemään aamuistasi lempeämpiä, kärsivällisempiä ja mukavampia. Samalla liityt yli tuhannen vanhemmuuden supersankarin seuraan Lupa olla minä -kirjeen tilaajaksi ja saat viikoittain sähköpostiisi inspiraatiota ja vinkkejä itsestä huolehtimiseen, kärsivällisyyteen ja riittävän hyvään vanhemmuuteen. Tervetuloa mukaan. <3