I heart your blog -tunnustuksia

Mä sain Periaatteen Naiselta tällaisen tunnustuksen.

Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat: 
1.  Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2.  Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3.  Kopioi Post it – lappu ja liitä se blogiisi.
4.  Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu
vain Post it – lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat
sen eteenpäin. 

Fiilis on vähän sama kuin jossain ala-asteen diskossa, kun kaikki tytöt tanssi ringissä Haddawayn What is Love -biisiä ja sit muakin pyydettiin samaan rinkiin mukaan tanssimaan! Eli aika villiä. Kiitos, Periaatteen Nainen!

Sit tuli sellainen gulp -hetki, että onko mulla viittä lempiblogia? Siis suomenkielistä? Öö, ei oo. Mä luen säännöllisesti muutamaa blogia, joille toki heitän tässä kohtaa tunnustuksen eteenpäin.

Annamarika kirjoittaa raakaruoasta ja opiskeluelämästä, ja on saanut mut useaan kertaan harkitsemaan blenderin hankkimista. Itselleni. Meidän vauva siis sormiruokailee, joten sille mun ei tarvii veivata soseita. 🙂 Ehkä mä hankin sen sitten kun imetysdieetti on menneisyyttä, tai sitten mä pyydän sellaisen synttärilahjaksi. Hmmm…

Lennin ja Eevin äiti puolestaan kirjoittaa sormiruokailusta, Eevi kun on melko lailla samanikäinen kuin meidän vauva. Seurasin blogia jo Lennin sormiruokailujen aikaan, ja nyt on hauska seurata, että miten normiperheen sormiruokailut eroaa meidän allergikon vastaavista.

Inana kirjoittelee sellaisia tunnelmakuvia, että mä ihastelen. Aiheina pikku-t ja gradu ja kaikenlaiset fiilistelyt elämästä. Minä tykkään.

Ja sit mä toivon, että mä löydän näiden bloggareiden lempiblogeista lisää hyvää luettavaa.

Koska mä oon tässä viime päivinä ihan oikeasti yrittänyt etsiä sellaisia blogeja, joita inspiroituisin lukemaan. Ei niin, että mä erityisesti tarvitsisin vielä lisää ajanvietettä tässä kahden lapsen ja tuhannen keskeneräisen neuletyön ja yhdistystoiminnan ja toisinaan kotona olevan aviomiehen ristivedossa. Mutta olis kiva lukea suomeksikin enemmän.

Mä erityisesti haikailen sellaisten hyvien self-work -blogien perään (lue: jalat maassa, järki päässä ja kielioppi kohdallaan), mutta niitä ei suomeksi taida kamalasti olla. Yhden mä löysin, Zenon sivuilta, ja siellä mä oonkin viettänyt tässä muutaman viimeisen päivän päikkäriajat. Erityisesti kolmenkympin kriisi -sarja ns. kolahti. 😉 Tuota blogia ei vissiin kuitenkaan enää päivitetä, mikä on sääli. (Mä voin antaa neljännen I heart your blog -lapun vaikka sitten JP:lle, vaikka toi blogi ei ihan samaan blogosfääriin ehkä osukaan. 😀 )

Mun on itse vaikea kirjoittaa sellaista tekstiä, jonka genrestä mä en ole ihan varma, joten mä en myöskään osaa sellaista oikein lukea. Asiateksti on erikseen, sitten Inanan novellihenkiset fiilistelyt erikseen. Sellaisia kuulumisblogeja mä en ehkä osaa mieltää varsinaisesti blogeiksi ollenkaan, kun osuin englanninkielistä blogia aikanaan kirjoittaessani sellaiseen blogosfäärin kortteliin, jossa oli tosi vahvasti aihevetoisia blogeja. Toki useimmat niistä blogeista oli erilaisten coaching-ammattilaisten ja yrittäjien blogeja, joten aihevetoisuus kuului siinä mielessä asiaan. Se kuitenkin tarttui, siinä mielessä että edelleen mun oma määritelmä blogista sisältää tietynlaisen aiheen tarkkarajaisuuden.

Ehkä yksi syy siihen, että mä en oo löytänyt oikein omanlaisiani blogeja nopealla etsimisellä, on myös sellainen tietty antimaterialismi ja shoppailutaidottomuus. Kun mä jaksan hädin tuskin etsiä vaatteet itselleni ja lapsille, niin mun kärsivällisyys ei riitä enää vaatteista tai lastentarvikkeista lukemiseen. Paitsi jos oon hankkimassa jotain tiettyä kapinetta, jolloin saatan etsiä tietoa ja käyttäjäkokemuksia blogeistakin, mutta muuten mä pääasiassa en jaksa kiinnostua toisten ihmisten hankinnoista, kun omatkaan ei jaksa innostaa. 😉 Ruokablogien kanssa on nyt imetysdieettiaikana vähän sama juttu – toki sitä vois lukea vaikka mitä reseptejä, mutta kun mitään ei pääse toteuttamaan niin aika samantekevää. Toi Annamarikan blogi on poikkeus, kun siellä on aina välillä jotain ei-ruoka-aiheistakin.

Vanhemmuusblogeja, siis sellaisia todellisia idealismin linnakkeita, voisin välillä lukeakin, mutta niitäkään en oo kamalasti jaksanut etsimällä etsiä. Jatkumoa oon välillä käynyt lukemassa, ja siellä on hyvää pohdintaa erinäisistäkin aiheista. Itseasiassa voisin antaa Jatkumon Sagalle sen viimeisen tunnustus-Post-it -lapun, niin saattaisin löytää sieltäkin kautta uutta hyvää luettavaa. Ole hyvä! 🙂

Hurraa, mä löysin viisi lempiblogia! Tiukkaa teki.

Kommenteista: 
Saa kommentoida! Saa suositella hyviä asiablogeja vanhemmuudesta tai self-workista tai sekä että. Saa pohtia omia ajatuksia blogeista, miettiä miksi lukee niitä joita lukee, tai kertoa mieleen juolahtaneita assosiaatioita.

P.S. Lupa olla minä Facebookissa – käy tykkäämässä sivusta, niin pysyt kärryillä uusista teksteistä!

Haluaisitko enemmän kärsivällisyyttä aamuihisi?
Ilmaiseen Kärsivällisempi aamu -minikurssiin kuuluu 18-sivuinen työkirja ja viikon verran sähköposteja, joiden myötä harjoittelet tekemään aamuistasi lempeämpiä, kärsivällisempiä ja mukavampia. Samalla liityt yli tuhannen vanhemmuuden supersankarin seuraan Lupa olla minä -kirjeen tilaajaksi ja saat viikoittain sähköpostiisi inspiraatiota ja vinkkejä itsestä huolehtimiseen, kärsivällisyyteen ja riittävän hyvään vanhemmuuteen. Tervetuloa mukaan. <3

Comments